{"id":98,"date":"2020-03-12T16:05:34","date_gmt":"2020-03-12T13:05:34","guid":{"rendered":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/?p=98"},"modified":"2020-05-14T08:48:03","modified_gmt":"2020-05-14T05:48:03","slug":"taikakaavan-tuotto-ja-siihen-vaikuttavat-tekijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/taikakaavan-tuotto-ja-siihen-vaikuttavat-tekijat\/","title":{"rendered":"Taikakaavan tuotto ja siihen vaikuttavat tekij\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"900\" height=\"281\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-99\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva1.jpeg 900w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva1-300x94.jpeg 300w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva1-768x240.jpeg 768w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva1-850x265.jpeg 850w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><figcaption>Dilbert<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan <a href=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/osakkeiden-pisteytystapoja-osa-1-4\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\" (opens in a new tab)\">toisessa osassa<\/a> esiteltiin lyhyesti Taikakaava (Magic Formula). T\u00e4ss\u00e4 osassa tutkitaan Taikakaavan tuottoa Helsingin osakemarkkinoilla ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kaavan eri osien ja muunnelmien vaikutusta tuottoon.<\/p>\n\n\n\n<h2>K\u00e4ytetty aineisto<\/h2>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 v. 2017 alussa noteerattujen osakkeiden osavuosikatsauksia ja tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kaikki sit\u00e4 ennen p\u00f6rssist\u00e4 poistuneet yritykset j\u00e4tet\u00e4\u00e4n siis tarkastelusta pois. Yritysten tiedot haetaan Morningstar-palvelusta ja pisteytys lasketaan blogissa <a href=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/osakkeiden-pisteytystapoja-osa-1-4\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\" aria-label=\" (opens in a new tab)\">aiemmin mainittujen kaavojen<\/a> ja <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"http:\/\/www.stockopedia.com\/content\/how-does-magic-formula-investing-work-55911\/\" target=\"_blank\">Stockopedian artikkelin<\/a> &#8220;<em>How does Magic Formula Investing Work?<\/em>&#8221; mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Vertailuindeksin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n OMXH Cap Performance Indeksi\u00e4. Toisin kuin usein k\u00e4ytetty OMXH 25 -indeksi se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s p\u00f6rssin pienet yritykset, joihin Taikakaava toisinaan kehottaa sijoittamaan. Lis\u00e4ksi markkina-arvon rajoitus vastaa rajoittamatonta indeksi\u00e4 paremmin sijoitusstrategiaa, jossa jokaisella salkun osakkeella on yht\u00e4 suuri painotus.<\/p>\n\n\n\n<p>Kymmenen osakkeen salkku p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n nelj\u00e4sti vuodessa vastaamaan Taikakaavan top 10 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. P\u00e4ivitys tapahtuu 2 kk vuosinelj\u00e4nneksen ja 4 kk tilikauden p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen, jotta v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n nk. <em>look ahead bias.<\/em> Toimeksiantojen yhteydess\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n 0,35 % v\u00e4lityspalkkio ja 0,01 euron erotus osto- ja myyntilaitojen v\u00e4lill\u00e4 (nk. <em>spread<\/em>). Salkussa p\u00e4ivityksest\u00e4 toiseen pysyvien osakkeiden painotusta salkussa ei erikseen tasata: tappiollisia osakkeita ei siis osteta lis\u00e4\u00e4 eik\u00e4 voitollisia positioita kevennet\u00e4. Osinkojen tuottoa ei sis\u00e4llytet\u00e4 salkun tai indeksin tuottoihin.<\/p>\n\n\n\n<h2>Tulokset<\/h2>\n\n\n\n<p>Taikakaava on tuottanut indeksi\u00e4 paremmin Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 vuosina 2012-2016. Kulujen j\u00e4lkeen sen vuosituotto oli 13,7 %, kun indeksin tuotto samalla ajalla oli 9,6 % (Kuva 1, ylempi). Taikakaavan tuotto ei kuitenkaan ollut tasaista verrattuna indeksiin: tuotto oli v\u00e4lill\u00e4 10 %-yksikk\u00f6 suurempi ja v\u00e4lill\u00e4 pienempi kuin p\u00f6rssin kokonaisuudessaan (Kuva 1, alempi). Vaikka Taikakaavan volatiliteetti on pienempi kuin indeksill\u00e4, voi t\u00e4llainen vaihtelu hermostuttaa menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja osaltaan vaikeuttaa kaavan kurinalaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja vakiintumista sijoittajien keskuuteen.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"656\" height=\"497\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva2.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-100\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva2.jpeg 656w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/linkedin-blogi12-kuva2-300x227.jpeg 300w\" sizes=\"(max-width: 656px) 100vw, 656px\" \/><figcaption>Kuva 1.Taikakaavan tuotto verrattuna OMXH CAP PI -indeksiin.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<h2>Taikakaavasta muualla<\/h2>\n\n\n\n<p>Taikakaavaa on tutkittu Suomen osakemarkkinoilla jonkin verran. P\u00e4t\u00e4ri &amp; Leivo (2009) saivat hyv\u00e4\u00e4 tuottoa asettamalla osakkeet j\u00e4rjestykseen osinkotuoton, EBITDA\/EV ja B\/P:n perusteella. Vuosituotto oli parhaimmillaan 8 %-yksikk\u00f6\u00e4 suurempi kuin indeksill\u00e4. Leivo, P\u00e4t\u00e4ri &amp; Kilpi\u00e4 (2009) havaitsivat, ett\u00e4 pisteytysmenetelm\u00e4t p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t indeksi\u00e4 paremmin erityisesti laskevilla markkinoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6hemmin Leivo &amp; P\u00e4t\u00e4ri (2011) havaitsivat, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 osakkeiden pisteytykseen my\u00f6s kurssimuutos kuluneen 6 kk ajalta saadaan tuottoja viel\u00e4 paremmiksi. Leivo (2012) vahvisti edelliset tuloksensa ja t\u00e4smensi, ett\u00e4 6 kk kurssikehityksen lis\u00e4\u00e4minen osakkeiden pisteytykseen heikent\u00e4\u00e4 tuottoa laskevilla markkinoilla ja ett\u00e4 sen (positiivinen) vaikutus on finanssikriisin my\u00f6t\u00e4 heikentynyt. Myym\u00e4ll\u00e4 lyhyeksi huonoimmat pisteet saaneita osakkeita h\u00e4n sai yli tuplattua salkun tuoton samalla kun sen volatiliteetti v\u00e4heni.<\/p>\n\n\n\n<p>Olin (2011) tutki portfoliokokoja ja pitoaikaa Taikakaavan avulla sijoittaessa ja havaitsi, ett\u00e4 alle vuoden pitoajalla viiden osakkeen salkku tuotti parhaiten ja pidemmill\u00e4 jaksoilla salkussa kannatti olla 10-15 parhaiten pisteytetty\u00e4 osaketta. Salkkujen vuosittainen tuotto vaihteli 9,4 % ja 20 % v\u00e4lill\u00e4 riippuen pitoajasta ja salkun koosta (indeksin vuosituotto oli 3,5 %).<\/p>\n\n\n\n<p>Havian (2010) testeiss\u00e4 Taikakaavan realisoima tuotto sijoittajalle 10 vuoden aikana oli 4,95 % vuosittain kaikkien kulujen j\u00e4lkeen eli enemm\u00e4n kuin indeksien tuotto samalta ajalta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kukkasniemi (2013) k\u00e4ytti Taikakaavan komponentteina EBITDA\/EV:a ja ROA:a ja havaitsi, ett\u00e4 paras tuotto ei tullut parhaiten pisteytettyj\u00e4 osakkeita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 salkulla vaan toiseksi parhaan kvantiilin (25 %) osakkeilla. H\u00e4n spekuloi, ett\u00e4 parhaat pisteet saivat osakkeet, joiden hyv\u00e4t tunnusluvut eiv\u00e4t viel\u00e4 heijastele vastik\u00e4\u00e4n huonommaksi muuttunutta liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. My\u00f6s h\u00e4nell\u00e4 parhaiten tuottivat salkut, joissa oli 10-15 osaketta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kopper (2016) tutki Taikakaavan variaatioita ja havaitsi, ett\u00e4 E\/P + ROA tuottaa paremmin kuin E\/P + ROC. Taikakaavan tuotto oli h\u00e4nen kokeissaan n. 4-6 %-yksikk\u00f6\u00e4 parempi kuin indeksill\u00e4. Yksitt\u00e4isist\u00e4 komponenteista vain E\/P ja tuoton suhde eroaa tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla kohinasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Davydov, Tikkanen &amp; \u00c4ij\u00f6 (2016) tutkivat my\u00f6s erilaisten tunnuslukujen vaikutusta Taikakaavan tuottoon Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 ja havaitsivat, ett\u00e4 Sharpen luvulla mitattuna tuottavin oli pelk\u00e4n EBIT\/EV-luvun perusteella muodostettu salkku. Toiseksi parhaiten p\u00e4rj\u00e4si Taikakaava, johon oli kolmanneksi muuttujaksi otettu yrityksen Cash Flow. Salkkujen vuosittaiset ylituotot olivat vastaavasti 7,6 % ja 7,7 %, kun vertailu suoritettiin <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Carhart_four-factor_model\" target=\"_blank\">Carhartin nelimuuttujamallia<\/a> vastaan. Vaikka salkuissa olevien yhti\u00f6iden koko ei selit\u00e4k\u00e4\u00e4n tuottoa kokonaan, suosi t\u00e4m\u00e4 Taikakaavan muunnelma pieni\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kvanttisalkun kirjoittaja havaitsi Taikakaavaa py\u00f6ritelless\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 parhaan tuoton vuosina 2011-2015 sai ROE + Quick Ratio ja ROA + Quick Ratio -yhdistelmill\u00e4. Ne tuottivat 10 %-yksikk\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kuin perinteisempi EV\/EBITDA + ROI -yhdistelm\u00e4. Toisessa kirjoituksessaan h\u00e4n listasi l\u00e4hes 80 pisteytysmenetelm\u00e4n tuoton, betan ja volatiliteetin Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 ajalta 6.2014-12.2015. Parhaiten tuottaneiden 20 strategian joukossa EV\/EBITDA, EPSin muutos ja ROI esiintyv\u00e4t keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 useammin.<\/p>\n\n\n\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voisi siis todeta, ett\u00e4 Taikakaava toimii my\u00f6s Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 ja t\u00e4rkein syy sen toimivuuteen on Earnings Yield -muuttuja variaatioineen.<\/p>\n\n\n\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n\n\n\n<ul><li>Denis Davydov, Jarno Tikkanen &amp; Janne \u00c4ij\u00f6. 2016. Magic Formula vs. Traditional Value Investment Strategies in the Finnish Stock Market. Nordic Journal of Business, Vol. 65, No. 3\u20134.<\/li><li>Havia, Pasi (2010): http:\/\/www.taloudellinenriippumattomuus.com\/2010\/06\/magic-formula-helsingin-porssissa.html<\/li><li>Leivo, Timo. 2012. Pricing anomalies in the Finnish stock market. Lappeenranta University of technology. 2012. Lappeenranta.<\/li><li>Leivo, T.H., P\u00e4t\u00e4ri, E.J., 2011. Enhancement of value portfolio performance using momentum and the long-short strategy: the Finnish evidence. Journal of Asset Management 11, 401\u2013416.<\/li><li>Leivo, T.H., P\u00e4t\u00e4ri, E.J. and Kilpi\u00e4, I.J.J. (2009) Value Enhancement Using Composite Measures: The Finnish Evidence.<\/li><li>P\u00e4t\u00e4ri, Eero &amp; Leivo, Timo. 2009. Performance of the value strategies in the Finnish stock Market. Journal of money, investment and banking, 8, s. 6-24.<\/li><li>Olin, Tomi. 2011. Value investing in the Finnish stock market. Aalto University 2011. Helsinki.<\/li><li>Kukkasniemi, Topias. 2013. The use of systematic value strategies in separating the winners from the losers: Evidence from the Finnish markets. Lappeenranta University of technology. 2013. Lappeenranta.<\/li><li>Kopper, Johannes. 2016. Arvo-osakkeilla parempaa tuottoa markkinoilta. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.<\/li><li>http:\/\/kvanttisalkku.blogspot.dk\/2016\/01\/haussa-magic-formulan-korvaaja.html<\/li><li>https:\/\/kvanttisalkku.blogspot.fi\/2016\/01\/kvantitiatiivisia-strategioita_6.html<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><em>Alkuper\u00e4inen kirjoitus on julkaistu <a href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/pulse\/taikakaavan-tuotto-ja-siihen-vaikuttavat-tekij%C3%A4t-lauri-viitanen\">LinkedIn<\/a>-palvelussa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan toisessa osassa esiteltiin lyhyesti Taikakaava (Magic Formula). T\u00e4ss\u00e4 osassa tutkitaan Taikakaavan tuottoa Helsingin osakemarkkinoilla ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kaavan eri osien ja muunnelmien vaikutusta tuottoon. K\u00e4ytetty aineisto Tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 v. 2017 alussa noteerattujen osakkeiden osavuosikatsauksia ja tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Kaikki sit\u00e4 ennen p\u00f6rssist\u00e4 poistuneet yritykset j\u00e4tet\u00e4\u00e4n siis tarkastelusta pois. Yritysten tiedot haetaan Morningstar-palvelusta ja&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[24,26,25],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98"}],"collection":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=98"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":142,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/98\/revisions\/142"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=98"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=98"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=98"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}