{"id":62,"date":"2020-01-17T12:24:23","date_gmt":"2020-01-17T09:24:23","guid":{"rendered":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/?p=62"},"modified":"2020-05-04T13:20:43","modified_gmt":"2020-05-04T10:20:43","slug":"osakkeiden-pisteytystapoja-osa-4-4","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/osakkeiden-pisteytystapoja-osa-4-4\/","title":{"rendered":"Osakkeiden pisteytystapoja, osa 4\/4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Dilbert<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan edellisess\u00e4 osassa <\/a>k\u00e4ytiin l\u00e4pi viel\u00e4 kaksi menetelm\u00e4\u00e4, joilla osakkeita voi laittaa paremmuusj\u00e4rjestykseen. T\u00e4ss\u00e4 osassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n viimeisen\u00e4 l\u00e4pi mahdollisesti monimutkaisin julkisesti jaettu suomalaisten osakkeiden pisteytysmenetelm\u00e4, Balancen lista. Lis\u00e4ksi luodaan katsaus osaan muita pisteytysmenetelmi\u00e4, mit\u00e4 maailmalla on tutkittu.<\/p>\n\n\n\n

Balancen lista<\/h2>\n\n\n\n

Balancen Lista -analyysipalvelu <\/a>on p\u00f6rssiyhti\u00f6iden luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa p\u00f6rssiyhti\u00f6t j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 12 tunnusluvun kokonaisvaikutuksen mukaan. Palvelun on tuottanut Balance Consulting <\/a>syksyst\u00e4 2006 l\u00e4htien. Lista laaditaan nelj\u00e4sti vuodessa aina osavuosikatsauskauden j\u00e4lkeen. Lis\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n kolme v\u00e4lip\u00e4ivityst\u00e4 ennen varsinaisen osavuosikatsauskauden alkamista. Syksyst\u00e4 2019 alkaen lista on tunnettu Kauppalehden listana<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Lista k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n pyrit\u00e4\u00e4n saamaan yhti\u00f6it\u00e4, jotka ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 parempia sijoituskohteita seuraavien noin 1-2 vuoden aikana. Listaan perustuvat virtuaaliset TOP 10- ja TOP 25 -mallisalkut ovatkin tuottaneet huomattavasti Helsingin p\u00f6rssin painorajoitettua OMX Helsinki Cap -indeksi\u00e4 paremmin vuosina 2006-2013. Listausmenetelm\u00e4n on havaittu toimivan erityisen hyvin silloin, kun p\u00f6rssiyhti\u00f6iden kasvu ja kannattavuus ovat olleet yleisesti normaalitasoa heikompia (liikevaihdon kasvu alle 5 % ja oman p\u00e4\u00e4oman tuotto alle 10 %) ja osakekurssit laskussa. Silloin, kun kurssit ovat nousseet voimakkaasti kautta linjan, lista ei ole tarjonnut sijoittajalle huomattavaa lis\u00e4arvoa.<\/p>\n\n\n\n

Listan mekaniikka on rakennettu monipuolisella testauksella (1994-2005) k\u00e4ytt\u00e4en ensisijaisesti korrelaatioita (listadynamiikan osalta korrelaatioiden korrelaatioita) ja yleist\u00e4 liiketaloudellista arviointia. Se perustuu p\u00e4\u00e4osin toteutuneisiin fundamenttiperusteisiin tunnuslukuihin, ei ennusteisiin. Yhti\u00f6iden j\u00e4rjestys listalla siis paljastaa ne tunnuslukuihin liittyneet tehottomuudet, joita hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sijoittaja olisi viime vuosien aikana kyennyt saamaan huomattavia ylituottoja p\u00f6rssiss\u00e4 erilaisissa markkinaolosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa on esitetty Balancen Listan mittausalueiden ja tunnuslukujen peruspainot sek\u00e4 tunnuslukuhavaintojen pitk\u00e4n ajan keskiarvot. Tunnuslukujen tulkintaohjeet l\u00f6ytyv\u00e4t Balancen listan yleisohjeen <\/a>liitteest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Pisteet m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t yrityksen suhteellinen sijoittumisen perusteella kussakin tunnusluvussa. Yritys saa kustakin tunnusluvusta 0-5 pistett\u00e4 siten, ett\u00e4 paras saa 5,00 pistett\u00e4, toiseksi paras 4,96, kolmas 4,92 jne. Kokonaispisteist\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n asteittain 0,33-1,00 pistett\u00e4, jos yrityskoko alittaa vuosiliikevaihdolla mitattuna 120 milj. euroa. T\u00e4m\u00e4 perustuu yleisesti ottaen pienempien yritysten riskisyyteen ja vaikeampaan ennustettavuuteen. Lis\u00e4ksi listan laatijalla on mahdollisuus tehd\u00e4 harkinnanvarainen pistev\u00e4hennys (maksimissaan 0,50 pistett\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksissaan Balance Consulting havaitsi systemaattisia eroavaisuuksia eri tunnuslukujen toimivuudessa osaketuottojen selitt\u00e4jin\u00e4 erilaisissa markkinaolosuhteissa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi lista on kehitetty dynaamiseksi: tunnuslukujen painoihin vaikuttavat sek\u00e4 p\u00f6rssiyhti\u00f6iden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen liikevaihdon kasvu, osaketuotto ja P\/E-luku laatimishetken kursseilla ja viim. 12 kk aikana. Listan dynamiikka muuttaa tunnuslukujen painoja markkinaolosuhteiden mukaan p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti 0-5 %-yksikk\u00f6\u00e4 peruspainosta suuntaan tai toiseen 14 kantas\u00e4\u00e4nn\u00f6n perusteella (summapaino aina 100 %).<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n tarkemmin Balance Consulting ei suostu listan mekaniikkaa avaamaan. Listan yleisen kuvauksen perusteella pystyt\u00e4\u00e4n kuitenkin hahmottelemaan malli, jolla lista muodostetaan (lukuun ottamatta harkinnanvaraista pistev\u00e4hennyst\u00e4):<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Sijoitus kullakin listalla on 0 parhaalle yhti\u00f6lle, 1 toiseksi parhaalle jne. Muuttujista mielenkiintoisin on “toteutunut \/ vaadittu tuloskasvu”, joka kuvaa toteutuneen l\u00e4himenneisyyden tuloksen kasvun ja osakekurssiin ladattujen l\u00e4hivuosien tuloskasvuodotusten v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Vaadittu tuloskasvu (BVC ratio) perustuu tuoreimpaan yhti\u00f6st\u00e4 tehtyyn Balance Value Control -analyysiin. BVC ratio kuvaa markkinoiden odotusta (vaatimusta) yhti\u00f6n t\u00e4m\u00e4nhetkisen markkinahinnan oikeuttavasta tuloskasvusta kolmen seuraavan tilikauden aikana keskim\u00e4\u00e4r\u00e4in, prosenttia per vuosi.<\/p>\n\n\n\n

Balancen lista eroaa muista suosituslistoista kahdella t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 tavalla. Ensinn\u00e4kin se on kehitetty siit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta, ettei listan mukaan sijoittavan tarvitsisi en\u00e4\u00e4 toiste kokea sellaista sijoitussalkun arvon alenemista, mit\u00e4 jotkut v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kokivat IT-kuplan puhkeamisen yhteydess\u00e4. Se on siis tarkoitettu ennen kaikkea v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sijoitussalkun riski\u00e4. Toiseksi Balancen lista on yksi harvoista osakkeiden pisteytysmenetelmist\u00e4, jotka kykenev\u00e4t sopeutumaan erilaisiin markkinaolosuhteisiin. Toisin kuin Balancen listassa, muissa osakelistoissa kertoimet eiv\u00e4t muutu markkinoiden muuttuessa. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Balancen listan mukaan sijoitetun salkun riski\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n, koska silloin p\u00e4rj\u00e4\u00e4 joka vuosi l\u00e4hes yht\u00e4 hyvin se sijaan, ett\u00e4 yhten\u00e4 vuonna saisi loistavan tuoton ja toisena taas surkean.<\/p>\n\n\n\n

Muita osakkeiden pisteytysmenetelmi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 esitellyt kuusi osakkeiden pisteytystapaa h\u00e4din tuskin raapaisevat erilaisten menetelmien pintaa. Luultavasti jokaisella kvantitatiivisella yksityissijoittajalla ja organisaatiolla on omia laskentakaavoja, jotka pidet\u00e4\u00e4n visusti muiden silmilt\u00e4 piilossa. Niist\u00e4 pisteytysmenetelmist\u00e4, joiden yksityiskohdat on julkaistu, t\u00e4ss\u00e4 kirjoitussarjassa esittelem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t esimerkiksi Joseph D. Piotroskin “9 Point F-Score Ranking System<\/em>“, Taikakaavan laajennus ERP5, Benjamin Grahamin “Net Current Asset Value<\/em>” (NCAVPS) ja Value Composition One\/Two\/Three (VC1, VC2, VC3) -menetelm\u00e4t. Jokainen niist\u00e4 lupaa indeksi\u00e4 parempia tuottoja ja ajoittain ne siihen kykenev\u00e4tkin.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 sitten saa n\u00e4m\u00e4 erilaiset pisteytysmenetelm\u00e4t toimimaan? Kuinka oleellisia eri muuttujat ovat ja mitk\u00e4 muuttujien yhdistelm\u00e4t ovat tuottavimpia? T\u00e4llaiset kysymykset johtavatkin nk. faktorisijoittamiseen, joka on itse asiassa yhteinen kategoria kaikille esitellyille osakkeiden pisteytysmenetelmille ja osakelistoille. Institutionaalisten sijoittajien k\u00e4siss\u00e4 faktorisijoittaminen on johtanut nk. “smart beta<\/em>“-rahastojen<\/a> syntyyn.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s CAP-mallin puutteita korjaamaan kehitetyt Faman ja Frenchin kolmi-<\/a> ja viisimuuttujamallit ja Carhartin nelimuuttujamalli<\/a> ovat ilmentymi\u00e4 faktorisijoittamisesta. N\u00e4iden mallien tarkoituksena on selitt\u00e4\u00e4 osakesalkun tuottoa samoin, kuin kvantitatiivisten sijoittajien tarkoituksena on selitt\u00e4\u00e4 potentiaalista kurssinousua tai -laskua omilla (moni)faktorimalleillaan. Faktorisijoittaminen liittyykin l\u00e4heisesti Stephen Rossin vuonna 1976 esittelem\u00e4\u00e4n arbitraasihinnoitteluteoriaan<\/a>, jossa arvopaperin odotettua tulevaa tuottoa mallinnetaan erilaisten faktorien lineaarisena funktiona.<\/p>\n\n\n\n

Yhteenvetona voisi sanoa, ett\u00e4 suurin osa uusien pisteytysmenetelmien tai osakelistojen kehitt\u00e4jist\u00e4 on vain piste nyt jo 40 vuotta kest\u00e4neess\u00e4 faktoreihin perustuvan arbitraasi-hinnoitteluteorian jatkumossa. Monet niist\u00e4 sijoittajista, jotka mustasukkaisesti suojelevat omaa listaansa, tuskin ovat loppujen lopuksi innovoineet mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 voittaisi esim. Carhartin nelimuuttujamallin merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 marginaalilla. Siksi t\u00e4m\u00e4kin kirjoitus on julkinen.<\/p>\n\n\n\n

Alkuper\u00e4inen kirjoitus on julkaistu <\/em>LinkedIn<\/em><\/a>-palvelussa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan edellisess\u00e4 osassa k\u00e4ytiin l\u00e4pi viel\u00e4 kaksi menetelm\u00e4\u00e4, joilla osakkeita voi laittaa paremmuusj\u00e4rjestykseen. T\u00e4ss\u00e4 osassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n viimeisen\u00e4 l\u00e4pi mahdollisesti monimutkaisin julkisesti jaettu suomalaisten osakkeiden pisteytysmenetelm\u00e4, Balancen lista. Lis\u00e4ksi luodaan katsaus osaan muita pisteytysmenetelmi\u00e4, mit\u00e4 maailmalla on tutkittu. Balancen lista Balancen Lista -analyysipalvelu on p\u00f6rssiyhti\u00f6iden luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa p\u00f6rssiyhti\u00f6t j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 12 tunnusluvun kokonaisvaikutuksen mukaan. Palvelun on…<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[24,26,25],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62"}],"collection":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":70,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/70"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}