{"id":315,"date":"2023-03-03T15:06:07","date_gmt":"2023-03-03T12:06:07","guid":{"rendered":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/?p=315"},"modified":"2023-03-03T15:06:07","modified_gmt":"2023-03-03T12:06:07","slug":"koronaepidemian-vaikutus-asuntojen-hintoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/koronaepidemian-vaikutus-asuntojen-hintoihin\/","title":{"rendered":"Koronaepidemian vaikutus asuntojen hintoihin"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama COVID-19-sairaus eli tuttavallisemmin korona mullisti maailmaa levitess\u00e4\u00e4n pandemiaksi vuoden 2020 alussa<\/a>. P\u00f6rssit romahtivat<\/a>, koulut suljettiin<\/a>, valmiuslaki otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/a>, yli 10 hengen kokoontumiset kiellettiin<\/a> ja maskin k\u00e4ytt\u00f6 tuli pakolliseksi<\/a> monessa maassa.<\/p>\n\n\n\n

Kun ty\u00f6 siirtyi kotiin<\/a>, tapahtumia ei en\u00e4\u00e4 j\u00e4rjestetty ja ravintolatkin olivat kiinni<\/a>, ihmiset kiinnittiv\u00e4t entist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota asuntoonsa<\/a> ja asumismuotoonsa. Asunto, joka oli riitt\u00e4v\u00e4 ennen koronaa, ei ehk\u00e4 ollutkaan en\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 24\/7 asumiseen. Ne, jotka pystyiv\u00e4t ja kokivat tarvetta, muuttivat. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi suoraan asuntojen kauppam\u00e4\u00e4riss\u00e4, jotka laskivat n. viidenneksen<\/a> ensimm\u00e4isten rajoitusten astuttua voimaan, mutta nousivat huomattavasti<\/a> vuoden loppua l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4. Erityisesti omakotitalot ja kes\u00e4m\u00f6kit tekiv\u00e4t kauppansa, olihan niiss\u00e4 mukavampi “kotoilla” kuin kerrostalossa.<\/p>\n\n\n\n

Muuttunut kysynt\u00e4 muutti my\u00f6s asuntojen hintatasoa, mutta kuinka paljon? Milloin vaikutus oli suurimmillaan? Mink\u00e4laisilla alueilla ja mink\u00e4laisten asuntojen hinta muuttui eniten? T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa esitell\u00e4\u00e4n tutkimusasetelma ja tulokset, jotka pyrkiv\u00e4t antamaan vastauksia n\u00e4ihin kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n

Katsaus aiempiin tuloksiin<\/h2>\n\n\n\n

Et\u00e4ty\u00f6 alkoi koronaepidemian edetess\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 osalle ihmisist\u00e4 uutena normaalina: en\u00e4\u00e4 ei tarvitsisi siirty\u00e4 toimistolle viiten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa, joten asua voisi v\u00e4h\u00e4n v\u00e4ljemminkin<\/a>. Et\u00e4ty\u00f6t\u00e4 varten tarvittiin kuitenkin “kotitoimisto”, paikka, jossa voi tehd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 ergonomian ja sujuvuuden k\u00e4rsim\u00e4tt\u00e4. Raha usein rajoitti isomman asunnon ostamista, joten suurin osa et\u00e4ty\u00f6l\u00e4isist\u00e4 suosi ratkaisuja, jossa jokin tila oli osan aikaa ty\u00f6huoneena ja lopun tavanomaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Silti monet, etenkin keskituloiset 30-39 vuotiaat, muuttivat: vuonna 2020 kerrostaloista pientaloihin kuntien v\u00e4lill\u00e4 muuttaneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi l\u00e4hes 8 % edelliseen vuoteen verrattuna [1]. Vuoden 2021 alussa 15 suurinta kaupunkia menetti runsaat 2\u202f600 henkil\u00f6\u00e4 muualle Suomeen. Maan sis\u00e4isess\u00e4 muuttoliikkeess\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkiseutu painui tappiolle ja Espoon muuttotappio oli jopa historiallisen suuri. Vastaavaa kehityst\u00e4 ei tapahtunut edes 2000-luvun alun ns. Nurmij\u00e4rvi-ilmi\u00f6n aikaan. [2]<\/p>\n\n\n\n

Yleisint\u00e4 oli muuttaa isommasta kaupungista sen naapurikuntaan: turkulainen kerrostalo\u00adasunto vaihdettiin tyypillisesti kaarinalaiseen ja tamperelainen Kangasalalla tai Yl\u00f6j\u00e4rvell\u00e4 sijaitsevaan pientaloon. Leve\u00e4n parvekkeen ja oman pihan merkitys korostui<\/a>. Kuntien v\u00e4lisiss\u00e4 muutoissa kerrostaloista pientaloihin asunnon pinta-ala kasvoikin keskim\u00e4\u00e4rin 47 neli\u00f6ll\u00e4. Muuttoliikkeen suurimpia voittajia<\/a> olivat Tuusula, J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4 ja Sipoo, jotka sijaitsevat noin 30 km et\u00e4isyydell\u00e4 Helsingin keskustasta ja Kaarina 10 km et\u00e4isyydell\u00e4 Turun keskustasta. Ilmi\u00f6 nosti kehyskuntien omakotitalojen ja rivitaloasuntojen hintoja v. 2021 jopa yli +14 % ja n. +4,4 % vastaavasti [2]. [1]<\/p>\n\n\n\n

Vanhojen asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti my\u00f6s suurissa kaupungeissa l\u00e4hes kaikissa asuntotyypeiss\u00e4. Etenkin Helsingiss\u00e4 tilaa haettiin et\u00e4\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 ja asuntoja ostettiin kauempaa palveluista ja toisaalta aikaisempaa enemm\u00e4n kaupungin reunoilta. Helsingin keskustassa kolmioiden ja sit\u00e4 suurempien asuntojen hintakehitys oli pieni\u00e4 asuntoja nopeampaa ja kuntien sis\u00e4isiss\u00e4 muutoissa kerrostalosta pientaloon asunnon pinta-ala kasvoikin keskim\u00e4\u00e4rin 34 neli\u00f6ll\u00e4 eli noin yksi\u00f6n verran [1, 2]. Samalla muualla Suomessa pidemp\u00e4\u00e4n jatkunut rivitaloasuntojen hintojen lasku vaikutti pys\u00e4htyneen. [2]<\/p>\n\n\n\n

Omakotitalojen markkina my\u00f6s hidastui huomattavasti. Vuoden 2021 maaliskuussa myynniss\u00e4 oli jopa kolmannes v\u00e4hemm\u00e4n omakotitaloja kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan omakotitalojen markkinointiajat lyheniv\u00e4t. V\u00e4hentyneest\u00e4 tarjonnasta k\u00e4ytiin siis tavallista vilkkaammin kauppaa: omalla tontilla sijaitsevia omakotitaloja myytiin 2021 ensimm\u00e4isell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 l\u00e4hes 18 % enemm\u00e4n kuin vuotta aiemmin ja pientalotontteja myytiin vastaavasti 44 % enemm\u00e4n. [2]<\/p>\n\n\n\n

Rakentaminenkin vilkastui: vuoden 2021 alussa uusien omakoti- ja paritalojen kuin my\u00f6s vapaa-ajan asuinrakennusten rakennushankkeille my\u00f6nnetyt lupam\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat suurimmat sitten vuoden 2012. Pientalomarkkinoilla talopakettien hinnat kasvoivatkin vuoteen 2020 n\u00e4hden 2,6 %, mik\u00e4 oli suurin vuosinousu sitten vuoden 2013. [2]<\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa 2023 asuntojen hinnat olivat kuitenkin jo madaltuneet<\/a> vuodenvaihteen 2019\u20132020 tasolle. My\u00f6s vanhojen kerrostaloasuntojen indeksikorjatut keskineli\u00f6hinnat olivat liki samalla tasolla kuin juuri ennen epidemiaa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusasetelma<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytettiin seuraavia vuodet 2018-2022 kattavia tietoaineistoja:<\/p>\n\n\n\n