{"id":260,"date":"2022-12-19T15:52:00","date_gmt":"2022-12-19T12:52:00","guid":{"rendered":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/?p=260"},"modified":"2022-12-19T11:32:30","modified_gmt":"2022-12-19T08:32:30","slug":"osakkeiden-poiminta-carhartin-nelimuuttujamallin-avulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/osakkeiden-poiminta-carhartin-nelimuuttujamallin-avulla\/","title":{"rendered":"Osakkeiden poiminta Carhartin nelimuuttujamallin avulla"},"content":{"rendered":"<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"900\" height=\"281\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-105\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1.jpeg 900w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1-300x94.jpeg 300w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1-768x240.jpeg 768w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1-850x265.jpeg 850w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/osakkeiden-pisteytystapoja-osa-4-4\/\" target=\"_blank\">viidenness\u00e4<\/a> osassa mainittiin Carhartin nelimuuttujamalli esimerkkin\u00e4 yleisess\u00e4 tiedossa olevasta mallista, jolla pyrit\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n (osake)portfolion tuottoa. T\u00e4ss\u00e4 osassa muodostetaan Carhartin nelimuuttujamalliin perustuva osakkeiden pisteytysmenetelm\u00e4 ja tutkitaan sen tuottoa Helsingin osakemarkkinoilla. Tutkimuksessa k\u00e4ytetty aineisto on vertailtavuuden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi sama kuin aiemmissa osissa.<\/p>\n\n\n\n<h2>Listasta lyhyesti<\/h2>\n\n\n\n<p>Kun varsinaiset osakkeiden pisteytysmenetelm\u00e4t pyrkiv\u00e4t selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n osakkeen tuottopotentiaalia, pyrkii Carhartin nelimuuttujamalli selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n historiallista tuottoa. Se on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.investopedia.com\/terms\/f\/famaandfrenchthreefactormodel.asp\" target=\"_blank\">Fama-French kolmimuuttujamalli<\/a> lis\u00e4ttyn\u00e4 momentum-muuttujalla. Malli selitt\u00e4\u00e4 portfolion historiallista tuottoa<\/p>\n\n\n\n<ul>\n<li>markkinoiden odotetulla tuotolla (sama kuin <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.investopedia.com\/terms\/c\/capm.asp\" target=\"_blank\">CAP-mallissa<\/a>),<\/li>\n\n\n\n<li>arvo- ja kasvuyhti\u00f6iden tuottojen erotuksella,<\/li>\n\n\n\n<li>suurten ja pienten yhti\u00f6iden tuottojen erotuksella ja <\/li>\n\n\n\n<li>lyhyen aikav\u00e4lin parhaiden ja huonoimpien tuottojen erotuksella.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Malli ei sellaisenaan sovellu osakkeiden pisteytt\u00e4miseen. Sovitettaessa sit\u00e4 osakkeen tuottohistoriaan jonakin tarkasteluhetken\u00e4 tuotetaan kutakin muuttujaa vastaava kerroin ja nk. &#8220;alpha&#8221; eli kvantifioimattomista syist\u00e4 johtuva ylituotto. Kun osakkeet laitetaan j\u00e4rjestykseen yhden tai useamman kertoimen avulla, muodostuu lista, joka pyrkii erottelemaan korkean tuottopotentiaalin osakkeet muista.<\/p>\n\n\n\n<h2>Tulokset<\/h2>\n\n\n\n<p>Tutkitulla viiden vuoden ajanjaksolla High-Minus-Low ja Momentum -muuttujien kertoimiin perustuva Carhartin lista voitti indeksin n. 11,4 %-yksik\u00f6ll\u00e4 vuosittain (Kuva 1). Verrattuna muihin osakkeiden pisteytystapoihin Carhartin lista on tuotolla mitattuna yksi parhaista ja samalla er\u00e4s yksinkertaisimmista.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"700\" height=\"400\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/linkedin-blogi17-kuva2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-266\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/linkedin-blogi17-kuva2.png 700w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/12\/linkedin-blogi17-kuva2-300x171.png 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuva 1: Carhartin HML ja MOM -kertoimiin perustuvan listan tuotto vs. OMXHPI.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 muuttujat ennustavat tuottopotentiaalia tutkitulla ajanjaksolla parhaiten, sill\u00e4 osakkeiden arvostus nousi ja rahan hinta eli korko laski melko tasaisesti l\u00e4pi koko ajanjakson. Jossakin toisessa markkinatilanteessa lista ei t\u00e4llaisenaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimisi.<\/p>\n\n\n\n<h2>Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kirjoitussarjassa k\u00e4ytiin l\u00e4pi useita suomalaisten osakkeiden pisteytystapoja ja mahdollisuuksien mukaan tutkittiin, mik\u00e4 niiss\u00e4 toimii tai ei toimi. Havaittiin, ett\u00e4 on useampia tapoja poimia osakkeitaan salkkuun ja voittaa indeksi kulujen j\u00e4lkeen &#8211; varsinkin, jos ajanjaksona oli 2012-2016.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen suurin puute oli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan aineiston v\u00e4hyys. T\u00e4m\u00e4 oli tuskallisen ilmeist\u00e4 Sergion listaa tutkittaessa, mutta v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s my\u00f6s Carhartin muuttujista muodostetun listan kohdalla. Viisi vuotta ei riit\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n luotettavan tuloksen saamiseksi. Aineistoa tarvittaisiin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20-30 vuoden ajalta, jotta siihen mahtuisi sopiva sekoitus erilaisia suhdanteita ja korkoymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja muutama globaali kriisi esim. raaka-ainemarkkinoilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Osakkeiden tuottopotentiaalin arvioimisesta saa kuitenkin suuntaa antavan k\u00e4sityksen perehtym\u00e4ll\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleisiin menetelmiin: Balancen lista on kehitetty laajaa (v. 1994 alkavaa) historiatietoa k\u00e4ytt\u00e4en ja laadukkain tilastollisin menetelmin; Sergion lista on l\u00e4hes 20 vuoden ajan ylitt\u00e4nyt vertailuindeksin tuoton; ja Timon lista on kulkenut indeksin kanssa <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/sijoituslokki.fi\/#plot\" target=\"_blank\">k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4<\/a> yli kymmenen vuotta <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/sijoituslokki.fi\/arvonlaskenta_palkkiot_ja_korot.pdf\" target=\"_blank\">salkunhoitajan palkkioiden<\/a> v\u00e4hent\u00e4misen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Hyv\u00e4n tuottopotentiaalin omaavien osakkeiden poimiminen kvalitatiivisin menetelmin on siis mahdollista, mutta erilaisissa tilanteissa riitt\u00e4v\u00e4n hyvin toimivan listan rakentaminen ei ole helppoa. J\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n sellaisen toteuttaminen harjoitukseksi lukijalle. Kiitos mielenkiinnostasi ja onnea sijoituksiin!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan viidenness\u00e4 osassa mainittiin Carhartin nelimuuttujamalli esimerkkin\u00e4 yleisess\u00e4 tiedossa olevasta mallista, jolla pyrit\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n (osake)portfolion tuottoa. T\u00e4ss\u00e4 osassa muodostetaan Carhartin nelimuuttujamalliin perustuva osakkeiden pisteytysmenetelm\u00e4 ja tutkitaan sen tuottoa Helsingin osakemarkkinoilla. Tutkimuksessa k\u00e4ytetty aineisto on vertailtavuuden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi sama kuin aiemmissa osissa. Listasta lyhyesti Kun varsinaiset osakkeiden pisteytysmenetelm\u00e4t pyrkiv\u00e4t selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n osakkeen tuottopotentiaalia, pyrkii Carhartin nelimuuttujamalli selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[24,26,25],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/260"}],"collection":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=260"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/260\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":278,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/260\/revisions\/278"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=260"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=260"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=260"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}