{"id":185,"date":"2022-11-15T22:20:52","date_gmt":"2022-11-15T19:20:52","guid":{"rendered":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/?p=185"},"modified":"2022-11-19T22:02:46","modified_gmt":"2022-11-19T19:02:46","slug":"sergion-lista-ja-siihen-vaikuttavat-tekijat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/sergion-lista-ja-siihen-vaikuttavat-tekijat\/","title":{"rendered":"Sergion lista ja siihen vaikuttavat tekij\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"900\" height=\"281\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-105\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1.jpeg 900w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1-300x94.jpeg 300w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1-768x240.jpeg 768w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/linkedin-blogi13-kuva1-850x265.jpeg 850w\" sizes=\"(max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><figcaption>Dilbert<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/osakkeiden-pisteytystapoja-osa-3-4\/\" target=\"_blank\">nelj\u00e4nness\u00e4<\/a> osassa esiteltiin Sergion lista. T\u00e4ss\u00e4 osassa tutkitaan listan tuottoa Helsingin osakemarkkinoilla ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi listan eri ominaisuuksien vaikutusta tuottoon. Tutkimuksessa k\u00e4ytetty aineisto on vertailtavuuden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi sama kuin aiemmissa osissa k\u00e4ytetty.<\/p>\n\n\n\n<h2>Listasta lyhyesti<\/h2>\n\n\n\n<p>Sergion lista oli kirjoitussarjaa aloitettaessa v. 2016 viiden alilistan synteesi ja kattoi 28 erilaista tunnuslukua. Muuttujista kuusi perustui kokonaan tai osittain analyytikkojen tekemiin ennusteisiin. Yksinkertaisuuden vuoksi t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa ennusteet muodostetaan historiatiedoista vakiokertoimella.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoitushetkell\u00e4 2022 <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/www.sinisaariconsulting.com\/Seppo.html\" target=\"_blank\">Sergion listan<\/a> yll\u00e4pito on loppunut. Seppo Sinisaari on siirtynyt yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n uutta <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/sinisaariconsulting.com\/StockAnalysisTool.html\" target=\"_blank\">osakkeiden analyysity\u00f6kaluaan<\/a> Microsoftin OneDrive Online ja Power BI -ymp\u00e4rist\u00f6ihin (<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/onedrive.live.com\/view.aspx?resid=8B1B086A604982FD!20731&amp;cid=8b1b086a604982fd&amp;authkey=!AH3pEg0YBQAZr8M\" target=\"_blank\">suora linkki<\/a> ty\u00f6kirjaan). H\u00e4nen ty\u00f6kalunsa <a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/app.powerbi.com\/view?r=eyJrIjoiMGFkN2ZmZWEtNjVhMS00OGZiLWJhNGEtYTI0ZjA0MjE1NWQ4IiwidCI6ImZmYjZkZjQ4LTI1ZjUtNDQxOC04NDczLTI3NTViYTFlMGRiNSIsImMiOjh9&amp;pageName=ReportSection\" target=\"_blank\">pisteytt\u00e4\u00e4<\/a> 95 osaketta Suomen, Ruotsin ja USA:n markkinoilta. Vuodesta 2003 alkaneen seurantansa aikana h\u00e4n on ty\u00f6kalullaan pystynyt voittamaan OMXHGI tuoton 8,8 %-yksik\u00f6ll\u00e4 vuosittain: vuosien 2009-2019 aikana lista tuotti n. 21 % vuosittain. Huomionarvoista on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa salkun &#8220;<em>sis\u00e4lt\u00f6 ja valinnat perustuvat vain osin listan osoittamiin tuloksiin<\/em>&#8221; ja osin &#8220;<em>kvalitatiivisiin tekij\u00f6ihin kuten toiminnan etiikkaan, yhti\u00f6n ilmapiiriin ja maineeseen jne.<\/em>&#8220;, joita &#8220;<em>arvioidaan esim. yritysvierailuilla, sijoitustapahtumissa ja yhti\u00f6kokouksissa<\/em>&#8220;. Siin\u00e4 miss\u00e4 aiempi pisteytystapa oli viiden alilistan synteesi, uudessa alilistoja on kymmenen:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>DCF valuaatio<\/li><li>osakkeen arvo, jos kaikki osingot olisi investoitu uudelleen<\/li><li>kuudesta avainluvusta johdettu valuaatio<\/li><li>EPS, DPS ja osakkeen hinnan kehityksen 5 v. keskiarvot<\/li><li>P\/FCF<\/li><li>CROIC<\/li><li>Grahamin ja Gordonin mallien mukainen valuaatio<\/li><li>osakkeen hinnan muutos<\/li><li>taikakaavan mukainen valuaatio<\/li><li>arvio ensi vuoden osinkotuotosta.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<h2>Tulokset<\/h2>\n\n\n\n<p>Tutkitulla viiden vuoden ajanjaksolla historiaan perustuva Sergion lista h\u00e4visi indeksille n. 5,6 %-yksik\u00f6ll\u00e4 vuosittain keskihajonnan ollessa 2,8 %-yks. suuntaansa (Kuva 1). Martti Kyll\u00f6sen <a href=\"http:\/\/martinmallit.blogspot.com\/p\/listojen-lista-seuranta.html\">seurannassa<\/a> Sergion lista h\u00e4visi indeksille n. 4 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuosittain. Ero vuosituotoissa selittynee osin sill\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa mukana ovat kaikki OMXH-indeksin yhti\u00f6t eik\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ulkomaista yhti\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"700\" height=\"400\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva2.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-211\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva2.png 700w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva2-300x171.png 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Kuva 1: Sergion listan tyypillinen simuloitu tuotto.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Eroavaisuutta voi aiheuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 listan kymmenen parasta yhti\u00f6t\u00e4 valittiin osin arvalla: lista muodostettiin useita kertoja ja samat loppupisteet saaneiden osakkeiden keskin\u00e4inen j\u00e4rjestys sekoitettiin ennen kaupank\u00e4ynnin simuloimista. T\u00e4ll\u00e4 tavalla saatiin vuosituotolle keskiarvo ja keskihajonta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiemmin k\u00e4siteltyihin pisteytystapoihin verrattuna pitk\u00e4\u00e4 kymmenen vuoden historiaa. Aineiston keruun, yll\u00e4pidon ja k\u00e4sittelyn aiheuttaman lis\u00e4vaiva ei ole yksiselitteisesti perusteltavissa, koska listan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuotto oli 5-6 %-yksikk\u00f6\u00e4 parempi kuuden vuoden historialla kuin kymmenen vuoden historialla (Kuva 2). My\u00f6s lyhyimm\u00e4ll\u00e4 kolmen vuoden historialla oli mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 samaan tai parempaan vuosituottoon kuin kuuden vuoden historialla.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"700\" height=\"400\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva3.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-232\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva3.png 700w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva3-300x171.png 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Kuva 2: Sininen ja punainen ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuotto plus-miinus keskihajonta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Sijoitustuottoa parhaiten selitti osakkeen p\u00e4rj\u00e4\u00e4minen hyvin alilistalla <em>S1<\/em>. Yksitt\u00e4isist\u00e4 muuttujista tulevaa tuottoa selittiv\u00e4t useimmiten pitk\u00e4n ajan osinkosumma, osinkotuotto, gearing ja FCF valuaatio. ROE, P\/B, osakkeen arvonmuutos ja keskiarvoa suurempi myynti olivat toisinaan selitt\u00e4vien muuttujien joukossa.  <\/p>\n\n\n\n<h2>Listasta tarkemmin<\/h2>\n\n\n\n<p>Sergion lista poikkeaa aiemmin k\u00e4sitellyist\u00e4 listoista paitsi k\u00e4ytetyn historiatiedon ja tunnuslukujensa suurella m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s tavalla, jolla niist\u00e4 muodostetaan (ali)listan yhteispisteet: kun muut listat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tunnuslukukohtaista painotusta, Sergion listassa tunnusluvut j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ensin paremmuuden mukaan ja saadut sijoitukset lasketaan yhteen.<\/p>\n\n\n\n<p>Alilistojen muuttujissa on jonkin verran toisteisuutta (esim. osinko on l\u00e4sn\u00e4 jokaisessa alilistassa yhteens\u00e4 seitsem\u00e4sti). Se kasvattaa alilistojen v\u00e4list\u00e4 korrelaatiota: jos sijoittuu hyvin alilistalla <em>S5<\/em>, sijoittuu melko varmasti hyvin my\u00f6s alilistalla <em>S2<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Lopullisen j\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pisteytyksess\u00e4 parhaat pisteet saa, kun osake on jokaisessa alilistassa parhaimman kymmenen osakkeen joukossa. On kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ettei yksik\u00e4\u00e4n osake saa t\u00e4ysi\u00e4 pisteit\u00e4 (t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa se saavutettiin vain kerran) ja ett\u00e4 parhaimman kymmenen osakkeen joukkoon p\u00e4\u00e4seminen lopullisella listalla ratkaistaan usein arvalla pisteiden ollessa tasan: t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa keskim\u00e4\u00e4rin kolme osaketta kymmenest\u00e4 valittiin arvalla yhden pisteen saaneiden osakkeiden joukosta (n. 33 kpl).<\/p>\n\n\n\n<p>Listaa voisi parantaa paitsi optimoimalla k\u00e4ytettyjen muuttujien joukkoa, my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sattuman vaikutusta siihen, mik\u00e4 osake lopulta p\u00e4\u00e4tyy kymmenen parhaimman joukkoon. N\u00e4it\u00e4 asioita tutkitaan seuraavassa osiossa.<\/p>\n\n\n\n<h2>Listan kehitt\u00e4minen<\/h2>\n\n\n\n<p>Yksi tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sattuman vaikutusta listassa on antaa jokaiselle alilistalle oma painokertoimensa ja niiden avulla summata osakkeiden sijoitukset loppupisteiksi. Salkkuun valitaan kymmenen parasta osaketta kuten aiemminkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Antamalla alilistoille <em>S<\/em>1 ja <em>S<\/em>3 painon 0.5 ja muille nolla pienenee vuosituoton keskihajonta n. 0,38 %-yksikk\u00f6\u00f6n. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n viiden vuoden historiatietoa k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 vuosituotto asettui 28,7 % tuntumaan (Kuva 3). Lyhyemm\u00e4ll\u00e4 kolmen tai nelj\u00e4n vuoden historiallakin vuosituotto on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 26 %.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"700\" height=\"400\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva4.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-235\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva4.png 700w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva4-300x171.png 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Kuva 3: Sininen ja punainen ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuotto plus-miinus keskihajonta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Toinen tapa yksinkertaistaan Sergion listaa on j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4lilistat kokonaan muodostamatta ja antaa painoarvot suoraan listan 28 tunnusluvulle. K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 samoja painoja kuin yll\u00e4 muuttujakohtaisesti saadaan listan vuosituotoksi n. 18,5 %  keskihajonnan ollessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 nolla &#8211; osakkeen pisteet m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t sijoituksen listalla l\u00e4hes yksiselitteisesti. Parhaan vuosituoton (n. 19,8 %) sai yhdeks\u00e4n vuoden historiaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 (Kuva 4).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"700\" height=\"400\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva5.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-242\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva5.png 700w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva5-300x171.png 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Kuva 4: Sininen ja punainen ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuotto plus-miinus keskihajonta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Osa listan muuttujista korreloi kesken\u00e4\u00e4n hyvinkin vahvasti. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, voimakkaimpien korrelaatioiden eliminointi johti useiden prosenttiyksik\u00f6iden v\u00e4hennykseen vuosituotossa. Jos parhaiden muuttujien joukko (7 kpl) sen sijaan valittiin <em>Sequential Forward Selection<\/em> algoritmilla, saatiin vuosituotoksi jopa 33 %, j\u00e4lleen yhdeks\u00e4n vuoden historiatietoa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 (Kuva 5).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" width=\"700\" height=\"400\" src=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva6.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-247\" srcset=\"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva6.png 700w, https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2022\/11\/linkedin-blogi16-kuva6-300x171.png 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption>Kuva 5: Sininen ja punainen ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuotto plus-miinus keskihajonta.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<h2>Yhteenveto<\/h2>\n\n\n\n<p>Sergion lista on kattavuudessaan vaikuttava osakkeiden pisteytysmenetelm\u00e4. Lasketuilla muuttujilla on mahdollista ottaa monenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia osakkeiden poimintaan. Lopullista paremmuusj\u00e4rjestyst\u00e4 muodostettaessa alilistan j\u00e4rjestysnumerot typistet\u00e4\u00e4n ykk\u00f6seksi tai nollaksi ja samalla hukataan paljon yksitt\u00e4isen muuttujan tai alilistan erottelutarkkuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Erottelutarkkuus ei k\u00e4rsi, jos alilistoista tai suoraan alimuuttujista otetaan painotettu summa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy listan eri versioiden vuosituotossa: kun alkuper\u00e4inen Sergion lista h\u00e4vi\u00e4\u00e4 indeksille n. 50 %, uudistettu lista voittaa indeksin n. 200 %:lla p.a., p\u00e4ihitt\u00e4en tuotoissa jopa Seppo Sinisaaren <a href=\"https:\/\/sinisaariconsulting.com\/StockAnalysisTool.html\">uudistaman listan<\/a>. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 korkeat vuosituotot saattavat my\u00f6s johtua aineiston ylisovittamisesta ja todellisuudessa luvut ovat luultavasti maltillisemmat.<\/p>\n\n\n\n<p>Listan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kymmenen vuoden historiatieto ei vaikutta t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen valossa pakolliselta. Vaihtelua toki oli: v\u00e4lill\u00e4 paras vuosituotto saatiin kolmen vuoden historialla, v\u00e4lill\u00e4 yhdeks\u00e4n. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva aineisto ei riitt\u00e4nyt selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaihtelu johtui ja paljonko historiatietoa pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jotta vuosituotto olisi parhaimmillaan erilaisissa markkinoissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Listan vuosituoton optimointi erilaisiin markkinatilanteisiin sopivaksi havaittiin hankalaksi my\u00f6s siksi, ett\u00e4 osa listan monista muuttujista on melko monimutkaisia. Luotettavien optimointitulosten saaminen vaatisi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 vuoden tutkimusaineiston. Kaavojen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6inti eri toimialat ja vaihtelevat kirjanpitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t huomioivaksi edellytt\u00e4isi my\u00f6s suurehkoa ty\u00f6panosta. Kohtuulliseen vuosituottoon voisi ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n<h2>Kiitokset<\/h2>\n\n\n\n<p>Erityiskiitokset Seppo Sinisaarelle Sergion listojen yksityskohtien selvent\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan nelj\u00e4nness\u00e4 osassa esiteltiin Sergion lista. T\u00e4ss\u00e4 osassa tutkitaan listan tuottoa Helsingin osakemarkkinoilla ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi listan eri ominaisuuksien vaikutusta tuottoon. Tutkimuksessa k\u00e4ytetty aineisto on vertailtavuuden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi sama kuin aiemmissa osissa k\u00e4ytetty. Listasta lyhyesti Sergion lista oli kirjoitussarjaa aloitettaessa v. 2016 viiden alilistan synteesi ja kattoi 28 erilaista tunnuslukua. Muuttujista kuusi perustui kokonaan tai&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[24,26,25],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185"}],"collection":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=185"}],"version-history":[{"count":53,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":258,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/185\/revisions\/258"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lauriviitanen.kapsi.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}