Maaliskuun 2012 alussa voimaantulleen kansalaisaloitelain mukaan lakialoite etenee eduskunnalle, jos se kerää vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen kannatuksen. Aloitetta tukevat kannatusilmoitukset on kerättävä paperilla tai sähköisesti ja ne on saatava kokoon kuuden kuukauden kuluessa. Kansalaisaloitteen sähköinen verkkopalvelu on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteesta kansalaisaloite.fi.
Kaksi vuotta myöhemmin v. 2014 oikeusministeriö avasi demokratia.fi -verkkosivuston, jolle on koottu demokratia-aiheisia sivustoja ja uutisia päätettävistä asioista. Edellä mainitun kansalaisaloitepalvelun lisäksi sivulta löytyy kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi, nuortenideat.fi, otakantaa.fi, vaalit.fi ja yhdenvertaisuus.fi.
Seuraavassa hieman tilastoja siitä, miten kansalaisaloitteita on laitettu vireille ja miten niille on kertynyt kannatusta. Sen jälkeen tarkastellaan tekijöitä, joiden avulla voisi ehkä ennakoida aloitteen lopullista kannattajamäärää ja lopuksi vedetään havainnot yhteen. Mukavia lukuhetkiä!
Tilastotietoa kansalaisaloitteista
Kansalaisaloitteita on kertynyt lokakuun 2016 loppuun mennessä 547 kpl, joista ensimmäinen aloitti kannatusilmoitusten keräämisen 3.9.2012, n. kolme kuukautta ennen kansalaisaloite.fi-palvelun avaamista. Aiheena silloin oli energiajuomien myynnin kieltäminen alle 16-vuotiailta. Kuvassa 1 nähdään, miten aloitteiden määrä on muuttunut vuodesta toiseen ja miten määrä ja aloitteiden saama kannatus on keskimäärin jakautunut eri kuukausille.
Kuva 1: Kansalaisaloitteiden ja kannatuksen kertymisen jakaumat vuosittain ja kuukausittain. Vuosi 2012 alkaa maaliskuusta ja vuosi 2016 päättyy lokakuuhun.
Aloitteita on tehty n. 100-200 kpl vuosittain. Jos entinen tahti jatkuu, v. 2016 aloitteita pitäisi kertyä marras-joulukuussa vielä n. 17 kpl. Aloitteita tehdään melko tasaisesti ympäri vuoden, n. 6-16 kpl / kk. Suurin kasautuma vaikuttaa olevan joulu-huhtikuussa. Kannatusta aloitteille kertyy huhti-syyskuun aikana puolet enemmän kuin talvikautena.
Aloitteiden vireillepanijat ovat kotoisin 130 kunnasta (kuntia on Suomessa n. 300). Lähes puolet aloitteista on kuitenkin pantu vireille vain kymmenen kunnan alueella. Kärjessä on (tietenkin) Helsinki 16 % osuudella kaikista aloitteista. Espoo ja Tampere pitävät sijoja kaksi ja kolme 7 % ja 6 % osuuksilla. Muut “top 10” kunnat ovat Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Turku, Hämeenlinna, Kirkkonummi ja kymmenentenä Pori 1,6 % osuudella.
Kaikista yli 500 aloitteesta vain 13 kpl eli 2,4 % sai kannatusta vähintään 50 000 henkilöltä ja jatkoivat matkaansa eduskuntaan. Kuvassa 2 havainnollistetaan kansalaisaloitteiden kannatusten kertymiä kansalaisaloite.fi-palvelussa.
Kuva 2: Kansalaisaloitteiden kannatuksen kertyminen keräysajan kuluessa kansalaisaloite.fi-palvelussa. Mukana ei ole aloitteita, joissa keräysaika ei ole päättynyt 31.10.2016 mennessä, eikä tasa-arvoisen avioliittolain aloitetta.
Kansalaisaloitteet vaikuttavat keräävän kannatusta joko pyrähdyksittäin (useimmiten aivan alussa) tai loppua kohden kiihdyttäen. Lopullinen kannatusmäärä jäi puolella aloitteista alle 600:n ja vain neljännes aloitteista keräsi yli 2 400 kannattajaa. Aloitteet, jotka keräsivät kannattajia myös Kansalaisaloite.fi-palvelun ulkopuolelta, saivat lähes kymmenkertaisesti kannatusta.
Kannatusmäärään vaikuttavat tekijät
Lienee turvallista sanoa, että merkittävimmät kannattajamäärään vaikuttavat tekijät ovat aiheen koettu tärkeys aloitteen vireillepanon aikana ja aloitteesta tietoisten kansalaisten määrä. Malliesimerkki tästä oli kevään 2013 kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, joka sai valtavaa medianäkyvyyttä. Aiheesta muodostui paikoitellen kansaa jakava kysymys. Eipä ihme, että se keräsi ensimmäisenä päivänään yli 100 000 kannattajaa eli miltei tuplasti sen, mitä kaikki muut aloitteet yhteensä.
On tarpeen huomauttaa, että seuraavassa esitetyt havainnot vaikuttavista tekijöistä ovat vain korrelaatioita, eivät siis syitä kannatusmäärien taustalla. Aineistosta on myös jätetty pois kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, jotta tulokset kuvaisivat paremmin tyypillistä kansalaisaloitetta.
Kannatusmäärään vaikuttavat tekijät aloitteissa
Voisiko siis aloitteen alun kannatusmääristä saada vihiä siitä, mikä on lopullinen kannatusmäärä? Sovittamalla aineistoon yksinkertainen lineaarinen malli havaitaan, että ensimmäisen kuukauden aikana kertyneiden kannatusmäärien avulla saadaan lopullinen kannattajamäärä ennustettua n. 400 kannattajan tarkkuudella selitysasteen R^2 ollessa 0.60 eli kohtalainen.
Samalla tavoin havaitaan, että parhaiten lopullista kannatusmäärää selittävät taloudellisen tuen saaminen ja kannatuksen kerääminen paperisesti. Näistä ensimmäinen on lisännyt kannattajien määrää keskimäärin n. 20 000 ja jälkimmäinen n. 3 200 henkilöllä. Taloudellista tukea saaneista aloitteista 75 % eteni eduskuntaan ja paperilla kannatusta keränneistäkin 11 %. Muistetaan, että samaan aikaan kaikista aloitteista vain 2,6 % eteni eduskuntaan.
Aloitteen vireillepanijan kotikunnalla ei ole merkitystä ainakaan niiden kuntien kohdalla, joista dataa on tarpeeksi saatavilla. Muiden kuntien kohdalla otanta on liian pieni luotettavien tulosten saamiseksi. Myös aloitteen vireillepanon ajankohta vaikuttaa merkityksettömältä.
Tehdään lopuksi analyysi aloitteiden tekstisisällöstä. Vaikka aloitteissa useimmin mainittuja asioita olivat lapset (1600x), äitiys (400x) ja alkoholi (350x, yhdyssanoja ei huomioitu), eivät ne kuitenkaan korreloi lopullisen kannatusmäärän kanssa. Eniten kannatusta kerääviä aiheita olivat erilaiset painotukset (+46 000), ristiriitaisuudet (+24 000) ja uskonnonvapaus (+9 000). Kyseessä on kuitenkin samanlainen liian pienestä aineistosta johtuva tilastollinen vääristymä kuin kotikunnan tapauksessa edellä, joten voidaan olla melko varmoja, ettei sanasisällöllä juurikaan voi selittää kannatusta.
Lopullisen kannatusmäärän ennustaminen
Kasataan lopullista kannatusmäärää selittävä malli edellä havaituista vaikuttavista muuttujista eli ensimmäisen päivän, viikon ja kuukauden kannatusmääristä, taloudellisen tuen saamisesta ja siitä, kerätäänkö kannatusta myös paperilomakkeella. Voitaneen myös pitää järkevänä oletusta, jonka mukaan aloitteen pituus ja sen sisältämien lakiviittausten määrä kertoo jotakin siitä, minkä verran aiheen eteen ollaan lähtökohtaisesti valmiita näkemään vaivaa. Lisätään siis myös nämä muuttujat malliin.
Tulokset ovat melko optimistisia. Kolmessa ennusteessa neljästä virhe on alle 4 500 kannattajaa. Keskivirhe ennusteilla on n. 7 400 kannattajaa ja virheen keskihajonta on n. 3 400 kannattajaa. Toisin sanoen, 98 % todennäköisyydellä mallin antama ennusteen virhe on korkeintaan 15 000 kannattajaa. Jos siis ennuste antaa aloitteelle ensimmäisen kuukauden jälkeen arvioksi alle 35 000 ääntä, voi aloitteen tekijä olla lähes varma, ettei se mene läpi. Vastaavasti, jos ennuste on vähintään 65 000 ääntä, voidaan olla lähes varmoja, että aloite menee eduskuntaan.
Yhteenveto
Leikkimielinen kannattajaennuste toimii kohtuullisen hyvin. Kansan tarpeet ja toiveet ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, eivätkä tarkat ennusteet ole mahdollisia etenkään näin suppealla aineistolla ja yksinkertaisilla muuttujilla. Kaikesta tästä jää kuitenkin käteen muutamia vinkkejä aloitteen tekijälle, joilla hän voi arvioida sen läpimenomahdollisuuksia:
- Jos et saa aloitteellesi taloudellista tukea, ei aihe ehkä ole niin ajankohtainen, tärkeä tai huolellisesti valmisteltu, että se etenisi eduskuntaan asti (vaikutus keskimäärin n. 20 000 kannattajaa)
- Jos aloitteellesi kerätään kannattajia myös paperisilla lomakkeilla (ja kansalaisaloite.fi-palvelun ulkopuolella), vaaditun 50 000 kannattajan saaminen on helpompaa (vaikutus keskimäärin n. 3 200 kannattajaa)
- Aloitteet, joiden perusteluosiossa viitataan ahkerasti (aiheen kannalta oleellisiin) lakipykäliin, saavat yleensä hieman enemmän kannatusta kuin muut (vaikutus keskimäärin n. 100 kannattajaa per pykäläviittaus)
- Aloitteen perusteluihin kannattaa panostaa. Sanamäärä korreloi lopullisen kannatusmäärän kanssa siten, että sanamäärän kymmenkertaistuessa kannatus kasvaa keskimäärin n. 450:llä. Perusteluosion sanamäärä oli eduskuntaan edenneillä aloitteilla tyypillisesti n. 6 000 ja muilla aloitteilla n. tuhat.
- Jos kaikesta huolimatta ensimmäisen kuukauden kannattajamäärä jää alle 5 000:n, on epätodennäköistä (tässä leikkimielisesti käytetyn mallin perusteella), että aloite etenisi eduskuntaan. Neljä aloitetta on kuitenkin mennyt läpi alun hitaudesta huolimatta.
Näiden vinkkien tavoitteena ei siis ole ennustaa saati maksimoida aloitteen saamaa kannatusmäärää, vaan antaa mittareita aloitteen huolellisen valmistelun tueksi. Kansalaisaloite.fi-palvelu on parhaimmillaan suoran demokratian väline ja vähimmillään tapa kartoittaa kansalaisille tällä hetkellä tärkeitä asioita. Se, mitä jokin tilastollinen malli väittää, on merkityksetöntä sen rinnalla, että kansalaiset saavat äänensä kuuluviin. Oikeusministeriö on mielestäni tehnyt erinomaista työtä sekä kansalaisaloite.fi-palvelun että muiden demokratia.fi-sivustolle kerättyjen demokratiapalveluiden kanssa. Kannattaa käydä tutustumassa.
Alkuperäinen kirjoitus julkaistiin LinkedIn-palvelussa.